IHANAA LEIJONAT (ja valkolakkiset)

Joo, nyt on tosiaan perjantai joten otsikko on vielä hyvinkin ajankohtainen.. No, itseasiassa kyllä, ei ihan joka viikko, saatika joka vuosi, noita maailmanmestaruuksia meille tipahtele. Ja täytyy kyllä myöntää että Suomen puolesta ollaan niin paljon juhlitukin, että ehkä ihan hyväkin ettei tämä ole jokavuotista hommaa :-D Sunnuntain matsi-ilta vietettiin kaverin kanssa Helsingin Tiikerissä ja meininki oli oikeasti aivan törkeen mahtava. Lätkä yhdisti kaikkia siitä enemmän ja vähemmän kinnostuneita ja fiilis oli ennennäkemätön. Lopputuloksena tämä näkyi tilintyhjennyksenä, äänen käheentymisenä ja olimme märkiä kuin uitetut rotat. Baarimikot innostuivat kastelemaan meidän vesisuihkulla aina maalin tullessa, ja niitähän vasta viimeisellä erällä tulikin.. Ja kuumassa ja hikisessä tungoksessa viileä vesisuihku kuulosti taivaalliselta, joten taidettiin sinne lopuksi eksyä ihan omastakin tahdosta..

    ahhhaha ja tässä edustava kuva tämän viikon alusta. Jaloselta ei kyllä hymy hyytynyt koko illan aikana.

    Näättekö noiden vihreiden lehtien määrän? Mieletöntä, oikeesti. Viime päivien sadekelit ovat olleet hieman masentavia, mutta onneksi nyt viikonlopuksi on luvattu lämmintä, ja su-ma yönä pääsen pakoon Suomen viileyttä viikoksi! aijaijai. En vieläkään ole käsittänyt että kohta lähetään ja pitäisi varmaan jotain pakkailla, tai vähintään miettiä mitä ottaa mukaan, sillä en ole ihan paras näissä jutuissa. Varsinkin kun unohdin tilata lisäkilot, ja nyt matkalaukku saisi painaa vain vaivaiset 15kg. Ja se on mulle todella vähän.

Ja mitä muuta?! NYT OLEN SITTEN VARMASTI YLIOPPILAS. Ja ai että kun on viisas olo. Yeah right. Painajaiseni kutsujen ja juhlien peruuntumisesta olivat siis turhia.

Viikkooni on siis sisältänyt juhlahumun lisäksi kutsukortteja ja muita juhlajärjestelyjä, suunnittelua sekä tarpeellisten tavaroiden hankkimista ja lisäksi kavereiden kanssa hengailua ja vähän shoppailua. Hirveä stressi on myös ollut ohjaamieni tanssiryhmien kevätnäytöksistä, jotka ovat siis tältä erää nyt onneksi ohi! Musiikkien kanssa säätäminen, esitysvaatteiden maalaaminen ja eri ryhmien näytösaikatalujuen sovittaminen yhteen.. Huh, oli kyllä hieno kausi taas ja vaikka kiire tulikin (ylläripylläri) niin loppuhyvin ja kaikki hyvin ja hyvää palautetta on tullut paljon. Vähän haikea olo kun en vielä tiedä miten valmentamisieni käy, jatkanko enää syksyllä vai loppuuko kaikki tähän. Mutta sainkin mielettömiä uutisia tanssiin liittyen josta myöhemmin intoilen lisää!


-mia

Huhhahhei

Joo, en sano mitään tästä postausten tiheydestä.. Yksinkertaisesti olen vissiin ollut niin kiireinen, etten ole ehtinyt istua koneella yhtämittaa varttia kauempaa niin että keskittyisin johonkin yhteen asiaan. Tai jos ei ole ollut niin kiireinen päivä, niin jostain kumman syystä sitten revin kiireet vaikka väkisin. Töitä on ollut jonkin verran, ja vappuviikonloppuna tuli oltua yli 30h töissä.. Ja onhan sitä ehditty tässä vastapainoksi vähän juhliakin. Voisin heittää vaikka pienen kuvapläjäyksen tähän epäkronologisessa järjestyksessä pienten selittelyjen kera mitäs kaikkea sitä on ehtinytkään tässä puuhailla.

Mun ja Riikan jokis 'vantaan kaivari' picnic. Muffinssit oli mumsmums!!

Harvinainen parivaljakko ollut liikenteessä, Mia & paistinpannu.

 Tapiola sightseeing

kannustamassa streetin sm-kisoissa. Huhhuh mikä meininki ja kuinka hyvin kaikki veti! Erityiskunniamaininta: roza olit pelkkää tulta!

 Memphis on ollut kova sana viime kuukausina..

Navigoitiin Mepun kanssa itsemme kenkien ystävämyyntiin josta edellä mainittu nappasi useammankin parin ihania yksilöitä mukaansa..

 öissä mutta tällä kertaa töissä.

Helsingissä pyörimistä....

 ...ja kun keskusta alkoi tympimään, piti lähteä tekemään roadtrippi Saloon.

    hyvät ystävät - parempi ruoka.

Kiitti ja kuitti tältä erää, eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi ellei liikaakin.

PS. Ylppärimekon etsiminen on maailman vaikeinta, ellei mahdotonta
PPS. Musta siis taitaakin tulla valkolakillinen!! (ehkä)
PPPS. Löysin taas Lumenen mahtituotteen, ihon sävyn heleyttäjän!
PPPPS. Viikon ja muutaman tunnin päästä kutsuu Ayia Napa!! jauzaaa

-mia

Minne aika on rientänyt?

Huhhahheijakkaa! Tunnen itseni lievästi sanottuna luuseriksi, kun en ole saanut aikaiseksi raapustettua tänne mitään. Lupaan varmasti parantaa tapani, nyt on vain ollut törkeää haipakkaa kokoajan! Ja miten tässä on muka kaksi viikkoa jo vierähtänyt, aika on mennyt siivillä. Ja mistäs sitä sitten aloittaisi?

Arvaako joku jo miltä illalta kuva mahtaisi olla? Kyllä, Velvetin Ohi on.

 Saanko seuraavaksi hieman ylpeillä? Tein nimittäin elämäni ensimmäisen lihamakaroonilaatikon viime viikolla! Aivan täysin itse, tosin Ainolta herui hieman henkistä tukea ja sanallista apua, mutta olen ylpeä suorituksestani, sillä en tunnetusti ole mikään master chef.

Aino toi myös maittavan jälkkärin, yamm. Elämän parhaimpiin asioihin kuuluu mm. ystävät, hyvä ruoka, juoma, suklaa, ja höpöttelyhetket kaikesta maan ja taivaan väliltä. Kun kaikki edellä mainitut yhdistyvät, ei hetkestä puutu enää mitään.

Jeppis jepulis, sain myös viime viikolla aikaiseksi käytyä huoltamassa kynteni, jotka olivatkin jo kauheassa kunnossa. Näin kevään (niin minkä???) kunniaksi revittelin hieman, ja laitoin ainaisten ranskisten sijasta glitterkärjet. Aluksi oli hieman totuttelemista, mutta nyt tykkään ja lujaa! Vaikka väri onkin vielä suhteellisen neutraali, mutta katsotaan mitä jatkossa tulee.. Nälkä kasvaa syödessä, eikö?

Ja kyllä, kahvin voimalla porskutettiin viime viikko menemään ja itseasiassa myös tämä kulunut viikko, joka on ollut todella työntäyteinen. Nyt sunnuntai onkin ensimmäinen päivä kun saan viettää päivän ilman minkäänlaisia töitä tehden, ellei lasketa mukaan työnhakua sekä muutamien raporttien pistämistä eteenpäin. Tämä on siis todella pyhitetty lepopäivä, jonka aloitin nukkumalla pitkään ja syömällä aamupalan sängyssä Dexterin pyöriessä. Kuinka mahtavaa onkin herätä itsekseen, eikä hermoja raastavaan herätyskelloon? Ehkä uni olikin ihan ansaittua eilisen 12 tuntisen työpäivän jälkeen, jonka puskin läpi edellis yön huimilla kolmen tunnin unilla.

Ja totesin tuossa muutama päivä takaperin, että Stockmannin Hulluille päiville ei olisi kyllä voitu keksiä osuvampaa nimeä. Siellä meinaa töissäkin ollessa tulla todellakin hulluksi. Onneksi suurin osa asiakkaista on mukavia, mutta huvittavaa on, että lähes jokainen Hullareilla kävijä luulee jokaisen keltapaitaisen ihmisen tietävän jokaisen Stockan tarjouksen. Herkussa ollessani minulle tullaan päivittelemään kun en tiedä onko imuri-tarjous vieläkin voimassa, tai kuinka monen tuuman TV maksoi 499. Hei haloo.

Mutta kiitti ja kuitti taas tältä erää, palaillaan ehkä jo huomenissa!

-mia

P.S. Ensi viikonloppuna on vihdoin kauan odotetut streetin sm-kilpailut!! Jaiiiii 

illan odotus

Päivä on tuntunut aivan tajuttoman pitkältä. Heräsin aivan laittoman varhain ikävällä tavalla, kun sain puhelun sairaalasta lähiomaistani koskien. Sen jälkeen ei oikein uni enää tahtonut tulla silmään, ja olenkin yrittänyt viettää päivän kumoamalla pöpöt sisältäni ja keräämällä voimia iltaa varten.

Ilta näyttää omaa vointiani lukuunottamatta erittäin lupaavalta, ja olen nyt kerrankin Riikan tavoin myös ilman vaatekriisiä liikkeellä, AJOISSA asun kanssa. Illalla vallitsee siis Dress to impress-pukukoodi, ja pieni peekkaus nyt sinne. Samalla lähden olostani huolimatta tanssittamaan pikkusia, hauskaa maantantain jatketta!

-mia

marja numero kaksi

Hei. Täällä sitten se toinen marja, tai herne, whatever. Riikka tossa jo hienosti kiteyttikin meidän motiiveja tälle blogille, eikä mulla siihen aivan hirveästi juuri lisättävää ole. Ehkä tästä maailmasta tulee vielä hitusen parempi paikka kun me kaksikin päästään avaamaan sanainen arkkumme, tai sitten ei.. Tämä nyt on kuitenkin ihan oiva kanava vuodattaa omaa pinnallisuuttaan ja turhamaisuuttaan, sekä oikoa ne vähemmän turhamaiset maailmaa koskettavat asiat. Lisäksi kun koulukin on ainakin suurinpiirtein tältä osin loppu, niin uusi "harrastus" tähän väliin on aika jepa!

Voisin ehkä myös valaista itsestäni näin "kolmella sanalla" (eli Riikan kuudella): päättäväinen jääräpää, hassuttelija, herkkuperseinen harakka (viimeisellä tarkoitan makealle ja kaikelle kiinnostavalle ja kiiltävälle persoa ihmistä). Vuosia minulla on kasassa se huimat 19, ja suurimpiin intohimoihini kuuluu ystävien ja suklaan lisäksi tanssi.

Tällä hetkellä mietin sairaana kotosalla tulevaa vuotta, mitä se tuo tullessaan, ja miten kaikki asiat asettuvat aloilleen. Edessä tulee olemaan varmasti huikea vuosi (jota se on tähän mennessä ainakin ollut) ja varmasti paljon suuriakin muutoksia edessä. Mietin myös innolla, ja vähän kauhullakin, huomisia Velvetin Ohi on-zembaloita, että miten kroppa jaksaa näinkin kipeänä juhlia läpi yön.

Yritin myös tähän loppuun repäistä jotain hauskaa kevennystä mun ja Riikan menneisyydestä, mutta ei oikein mitään sopivaa matskua osunut silmiin näin äkkiseltään - ennen kuin löysin tämän.

Kello näyttää taas jo vaikka mitä, eikä aikaisempaa unirytmiä helpota ainakaan niiden siirtyminen tuntia eteenpäin.. Hyvää yötä!

-mia